Ruusu

Ruusu

torstai 28. marraskuuta 2013

Facebookista

Mitä iloa siitä oikeasti enää on?

Kytätään kuinka monta tykkäystä saa päivityksiin joilla ei ole oikeasti mitään väliä ja jos kerrankin on niin ketään ei kiinnosta. Iänikuista online-pallojen tuijottamista ihmisten nimien perässä, ilman että koskaan kuitenkaan aloittaa keskustelua. Newsfeed on täynnä "suositeltuja julkaisuja" ja linkkejä joita kukaan ei koskaan lue.

Facebook on kaikilla auki, mutta mihin sitä kukaan käyttää? "En mä oo riipppuvainen facesta, vaan ihmisistä sen toisessa päässä".

Mutta onko koko online-keskustelujen idea kadonnut, kun kaikilla kulkee naamakirja taskussa ja keskustelut käydään mobiiliversioina? Harvoissa tapauksissa enää kaksi ihmistä on eri puolilla yhtä aikaa koneen ääressä käymässä keskustelua kuin olisivat samassa tilassa. Mikä keskustelu se on jossa tehdään koko ajan jotain muuta ja vastataan viiden minuutin välein? Ei kukaan keskustele niin oikeassakaan elämässä.

Mobiilifacebook on jokin kummallinen välimuoto online-chatin ja tekstiviestien välillä.Tekstareiden kaltaista tahtia vastaamisessa chat-viestien sisällöllä ja kaupan päälle ärsyttävällä online-pallo joka menee pois ja tulee takaisin miten sattuu. Kaikkien virtuaali kommunikaatio-ohjelmien huonot puolet samassa paketissa.

Boikotoin Watsapp sovellusta (ja oikeastaan skypeäkin) tämän saman ilmiön takia.  Kommunikaatiosta alkaa puuttua kokonaan ajatus. Yhteyttä pidetään koko ajan kaikkien kanssa mutta ei koskaan kunnolla. Voisin palata pelkkiin tekstiviesteihin ja puheluihin, joita käytetään yleensä silloin kun on oikeasti asiaa tai oikeasti halua keskustella.

Mitä helpompaa ja arkisempaa keskustelusta tulee, sitä vähemmän siinä tuntuu olevan sisältöä.

2 kommenttia:

  1. Täti-ihmisenä ihmettelee myös sitä, kun porukkaa on esim. kahvilassa neljä ihmistä, niin kaikki tuijottaa vaan ja ainoastaan omaa kännykkäänsä. Missä on läsnäolon taito? Ei elämä tapahdu siellä facessa vaan tässä ja nyt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, ei osata olla läsnä virtuaalisesti eikä edes oikeassa elämässä. Missä silloin oikeastaan edes ollaan?

      Poista