Ruusu

Ruusu

keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Protu @ sierla 2012

Olin viikon ajan apuohjaajana Prometheus-leirillä. Siinä kokemuksessa on jotain niin hienoa, jotain vielä parempaa kun leiriläisenä olemisessa. Leirin vetämisessä ei ole kyse niinkään siitä että saa itse kokea saavansa ajatuksia ja muuttuvansa, vaan päästä näkemään läheltä miten muut ihmiset muuttuvat. Päästä syöttämään tulta ja seurata kuinka se tarttuu ja leviää, ja kuinka he lähtevät kotiin rinnassaan palaen ajatuksen liekki. 

Minä mietin itseäni ja kelvollisuuttani. 
Kaikki on syvää ja merkityksekästä, pinnan alla kytee. 
Me syötämme tulta joka joka heissä syttyy. Minä provosoin ja arvostan, kehun ja kosketan. Värillä ei ole väliä, äänet raukaisevat. 
Viisaat sanat ja kytevä ymmärrys kipinöivät, 
pian haluten sytyttää kaiken. 
En ole ollut vastuullinen, en asiallinen. Mutta onnistuin. 
Ja savun varjo on kaunis.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti